Yläbanneri

ETUSIVU

YHDISTYS

HALLITUS

LUOTTAMUSMIEHET

TOIMIKUNNAT

TYÖSUOJELUVALTUUTETUT

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SÄHKÖPOSTIT

JÄSENYYS KUNNOSSA?

JÄSENEDUT

TAPAHTUMAKALENTERI

SYSSÄYS

LIITY POSTITUSLISTALLE

HISTORIA

YLLÄPITO

FACEBOOK

JÄSENYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖTHyväksytty LV I/29.5.2013

Kaksi vuosikokousta, hallitus 2 vuoden kausi ja erovuoroisuus

Jyty Kuopio ry -nimisen yhdistyksen säännöt.


I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §

Yhdistyksen nimi on Jyty Kuopio ry ja sen kotipaikka on Kuopio.

Yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistykseksi, kuuluu jäsenenä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Lisäksi jäsenyhdistys kuuluu jäsenenä siihen Jytyn sääntöjen 13 §:n tarkoittamaan alueeseen, jossa se toimii. Jäsenyhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi.

Jäsenyhdistyksen toiminta-alueena ovat Kuopion kaupunki ja ympäristökunnat.


2 §
TARKOITUS JA TOIMINTA

Jäsenyhdistys toimii Jytyn paikallisyhdistyksenä / valtakunnallisena yhdistyksenä, jonka tarkoituksena on koota toimialueensa kunnan / kaupungin / kuntayhtymän / kuntien / seurakuntien /seurakuntayhtymien / muiden kirkollisten yhteisöjen ja muiden kunnallisia ja kirkollisia työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt sekä vastaavilla toimialoilla muiden työnantajien palveluksessa olevat henkilöt / järjestöjen, säätiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen tai yksittäisten yritysten palveluksessa olevat henkilöt ja em. alojen oppilaitosten päätoimiset opiskelijat yhteiseen ammattijärjestöön, ja siten
1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
2) vaikuttaa jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.


3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi jäsenyhdistys
1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta, tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
2) edistää 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden järjestäytymistä Jytyn jäsenyhdistyksiin,
3) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa jäsenyhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperiä selvittävää tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa jäsenten edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä,
4) pitää yhteyttä muihin Jytyn jäsenyhdistyksiin,
5) edustaa jäseniään yhteisissä asioissa,
6) järjestää jäsenilleen tilaisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen, virkistykseen ja liikuntaan sekä
7) edistää hyviä neuvottelusuhteita jäsentensä työnantajiin.


4 §

Jäsenyhdistys voi tarkoituksensa toteuttamiseksi olla yhteistoiminnassa muiden ammattijärjestöjen kanssa.

Jäsenyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Jäsenyhdistyksen kieli on Suomi.

Toimintansa tukemiseksi jäsenyhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita.


5 §
JÄSENET

Jäseneksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäseneksi ottamisesta päättää hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan.

Liittymislomake Jytyn jäsenyhdistyksen ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassan jäseneksi on täytettävä asianmukaisesti ja toimitettava yhdistyksen hallitukselle.

Jäsenyhdistyksen on lähetettävä liittymislomake ja muut jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset viipymättä Jytylle.

Hyväksyessään uuden jäsenen hallituksen on samalla määrättävä jäsenyyden alkamispäivä, joka on pääsääntöisesti se päivä, jolloin yhdistyksen edustaja on vastaanottanut hakemuksen, aikaisintaan kuitenkin hakemuspäivä.

Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa - Offentliga och privata sektors funktionärers arbetslöshetskassa:aan, mikäli siihen ei työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy kassan jäsenyydestä.

Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja jäsenyhdistyksen sääntöjä ja niiden toimielinten päätöksiä. Jäsenyhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt jäsenyhdistyksen toimintaa. Jytyn kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi valitun jäsenensä kutsuu jäsenyhdistyksen kokous myös jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.


6 §
VAPAAJÄSENET

Jytyn jäsenmaksua ei maksa sellainen jäsen, joka on anonut vapautusta jäsenmaksuvelvollisuudesta ennen 1.1.2005 (vapaajäsen).

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.


7 §
KANNATUSJÄSENET

Jäsen, joka jää eläkkeelle 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi edelleen kuulua jäsenyhdistykseen kannatusjäsenenä. Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta, äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta Jytyn toimielimiin. Kannatusjäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä muitakin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksessa olleita henkilöitä.


7 a §
OPISKELIJAJÄSENET

Opiskelijat voivat liittyä yhdistyksen opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäsenet ovat vaalikelpoisia Jytyn toimielimiin ja heillä on kokouksissa ääni-, läsnäolo-, ja puheoikeus.


8 §
JÄSENMAKSUT

Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta laskettavaa prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua, joka käsittää jäsenmaksun jäsenyhdistykselle syyskokouksen päätöksen mukaisesti ja liittojäsenmaksun Jytylle liittovaltuuston päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu 5 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassalle suoritetaan prosentuaaliseen liittojäsenmaksuun sisältyvänä, näin kerätyistä varoista sitä jäseneltä erikseen perimättä.
Työttömyyskassan maksamasta etuudesta peritään prosentuaalinen liittojäsenmaksu.

Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle työttömyyden alkamisesta.

Lisäksi jäsenen tulee suorittaa Jytylle mahdollista ylimääräistä liittojäsenmaksua sen mukaan kuin Jyty:n sääntöjen 11 §:ssä on määrätty. Päätöksen ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä tekee hallitus.

Jäsenmaksu on suoritettava neljän kuukauden kuluessa palkanmaksukuukauden päättymisestä.

Kannatusjäsenet suorittavat jäsenyhdistykselle sen syyskokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen kannatusjäsenmaksun. Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt vaille palkkaa opiskelun, asevelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden, synnytyksen, adoption tai lapsensa hoidon takia tai jäänyt vaille ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta, on oikeutettu määräaikaisesti vapautumaan 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä ja työttömyyskassassa ilmoittamalla asiasta yhdistyksen edustajalle tai liiton jäsenrekisteriin. Vapautus voi kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan. Jäsenen on tällöin suoritettava jäsenyhdistykselle prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta syyskokouksen päättämää euromääräistä jäsenmaksua.

Jäsenyhdistyksen syyskokous vahvistaa vuosittain liittohallituksen suositukseen pohjautuvan euromääräisen opiskelijajäsenmaksun, jonka päätoiminen opiskelija suorittaa jäsenyhdistykselle kaksi kertaa vuodessa. Mikäli opiskelijajäsen työskentelee työttömyysturvalain työssäoloehdon mukaisesti, maksaa hän siltä ajalta prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua.

Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa. Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessään muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin.


9 §
JÄSENEN MUUT VELVOLLISUUDET

Jäsenen tulee
1) ilmoittaa Jytylle jäsenrekisteritiedoissaan tapahtuneet muutokset,
2) ilmoittaa jäsenyhdistykselle ja Jytylle luottamuksellisesti kaikki ne tiedot tehtävistään, palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan taikka niiden muutoksista, joita jäsenyhdistyksen hallitus tai Jytyn liittohallitus katsoo tarvittavan Jytyn tarkoitusperien saavuttamiseksi,
3) havaitessaan ettei hänen palkkauksessaan ja muissa palvelussuhteen ehdoissaan noudateta Jytyä ja jäseniä sitovia sopimuksia, ottaa yhteys luottamusmieheen oikaisun saamiseksi sekä
4) pyrkiä omalta osaltaan ylläpitämään hyvää yhteishenkeä kunnallisten viranhaltijain, toimihenkilöiden ja työntekijöiden ja muiden palkansaajaryhmien keskuudessa.


10 §
JÄSENEN OIKEUDET

Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu
1) saamaan Jytyltä ja jäsenyhdistykseltä neuvoja ja tukea kaikissa palkkaustaan ja palvelusuhteensa ehtoja koskevissa asioissa,
2) mikäli hän on 5 §:ssä tarkoitetun työttömyyskassan jäsen, saamaan työttömyyskassasta etuutta,
3) saamaan Jytyn sääntöjen ja päätösten mukaisesti taloudellista tukea Jytyltä,
4) oltuaan vähintään kuusi (6) kuukautta tai Jytyn liittohallituksen harkinnasta lyhyemmänkin ajan yhtäjaksoisesti jäsenenä saamaan Jytyltä oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan Jytyssä tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Jytyn sääntöjen 30 §:n mukaisesti,
5) käyttämään hyväkseen kaikkia muita Jytyn jäsenetuja.


11 §
EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsen, joka haluaa erota jäsenyhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka jäsenyhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 8 §:n 4 momentissa määrätyssä ajassa. Yhdistyksen ollessa liittoperinnässä, aloitteen erottamisesta voi tehdä myös Jyty. Hallitus voi erottaa jäsenen jäsenyhdistyksestä, jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi taikka jos hän toimii vastoin jäsenyhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa jäsenyhdistystä tai Jytyä kohtaan.

Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä jäsenyhdistyksen kokoukseen antamalla hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa jäsenyhdistyksen kokouksessa. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa jäsenyhdistyksen omaisuuteen. Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa että muutosta ei haeta määräajan kuluessa. Jäsenyhdistyksestä erotettu voidaan ottaa jälleen jäseneksi hallituksen määräämin ehdoin.

Siirtyessään välittömästi toiseen jäsenyhdistykseen säilyttää jäsen jäsenetunsa Jytyssä, mikäli hän ilmoittautuu sen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta.

Eroamisilmoitukseksi riittää muutosilmoitus Jytyn jäsenrekisteriin uuden jäsenyhdistyksen jäsenyydestä.


II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO

12 §
TOIMIELIMET

Päätäntävaltaa jäsenyhdistyksessä käyttää jäsenyhdistyksen kokous, ja jäsenyhdistyksen asioita hoitaa hallitus.


13 §
KOKOUKSET

Jäsenyhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.

Lisäksi jäsenyhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa hallituksen kutsusta tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Kokouskutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan lähettämällä jäsenille kirjallinen tai niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa hallitukselle, sähköpostitse toimitettu kutsu, tai ilmoittamalla kokouksesta lehti-ilmoituksella tai työpaikoilla levitettävällä monisteella tai yhdistyksen kotisivuilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, kun on kysymys sääntömääräisen kokouksen koollekutsumisesta, ja vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta.

Varsinaiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava, jos etäosallistuminen on ko. kokouksessa mahdollista.

Milloin jäsen haluaa varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön siitä kirjallisen aloitteen, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöksistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkastamista suorittamaan valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Kiireellisessä tapauksessa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkastaa samassakin kokouksessa.


14 §
KEVÄTKOKOUS

Kevätkokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus määrää, pidetään vuosittain ennen toukokuun 31. päivää ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1) käsitellään hallituksen antama edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta,
2) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien / tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai mahdollisen tappion peittämisestä,
4) päätetään miten kokouskutsut julkaistaan, huomioon ottaen 13 §:n määräykset,
5) valitaan tarvittaessa jäsenyhdistyksen edustajat ja riittävä määrä varaedustajia Jytyn sen vaalipiirin kokoukseen, johon yhdistys kuuluu,
6) käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen vastaukset niihin sekä
7) päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista huomioonottaen yhdistyslain 24 §:n säännökset.


15 §
SYYSKOKOUS

Syyskokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus määrää, pidetään vuosittain syys-joulukuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1) vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kalenterivuodeksi huomioonottaen 8 §:n säännökset,
2) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä toiminnantarkastajien / tilintarkastajien tai sekä muiden luottamustehtävien mahdolliset palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet seuraavalle kalenterivuodelle,
3) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio sekä toimintasuunnitelma,
4) valitaan hallituksen puheenjohtaja,
5) vahvistetaan hallituksen jäsenmäärä,
6) valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet,
7) valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastuslain 33 tai 34 §:ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
8) valitaan tarvittaessa jäsenyhdistyksen edustajat ja riittävä määrä varaedustajia Jytyn sen vaalipiirin kokoukseen, johon yhdistys kuuluu,
9) käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen vastaukset niihin sekä
10) päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista huomioonottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.


16 §
HALLITUS

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja syyskokouksen päätöksen mukaan vähintään kolme (3) enintään14 (neljätoista) muuta, varsinaista jäsentä, joilla viimeksi mainituilla tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Heistä puolet (½) vuosittain erovuorossa, ensin arvalla ja sitten vuorollaan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain tammikuussa varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, jäsenasiainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon, että 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastojen ja laitosten henkilökunnista sekä eri ammattiryhmistä, mikäli mahdollista, valitaan jäseniä hallitukseen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen kutsukoon hän henkilökohtaisen varajäsenensä kokoukseen.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Hallituksen kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja tai siitä erikseen päätettäessä laajempi selostuspöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä hallituksen itsensä hyväksyttävä tai kahden pöytäkirjantarkastajan tarkastettava.


17 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Jäsenyhdistyksen hallitus
1) johtaa jäsenyhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja jäsenyhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti,
2) hoitaa jäsenyhdistyksen omaisuutta ja päättää sen rahavarojen käytöstä ottamalla huomioon sääntöjen määräykset ja jäsenyhdistyksen kokousten antamat ohjeet,
3) ottaa palvelukseen ja vapauttaa jäsenyhdistyksen tarvitseman henkilökunnan sekä päättää sen palkkauksesta talousarvion rajoissa,
4) hyväksyy ja erottaa jäsenet ja huolehtii jäsenrekisterin pitämisestä ajan tasalla,
5) huolehtii luottamusmiesten sopimuksen mukaisesta asettamisesta työpaikoille, valvoo heidän toimintaansa ja avustaa heitä työ- ja virkasuhdeasiain hoidossa,
6) päättää paikallisneuvottelujen käynnistämisestä ja nimeää neuvottelijat,
7) päättää paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä,
8) huolehtii siitä, että jäsenyhdistyksen edustajat tulevat nimetyiksi yhteistoimintaorganisaatioihin,
9) valitsee keskuudestaan tarvittaessa työvaliokunnan jäsenet ja vahvistaa sen toiminnalle ohjesäännön,
10) huolehtii siitä, että jäsenyhdistys täyttää Jytyn sille asettamat tehtävät ja velvoitteet, erityisesti Jytyn sääntöjen 15 §:n mukaiset velvollisuudet,
11) huolehtii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta kalenterivuosittain,
12) laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa kalenterivuotta varten sekä tekee esityksen syyskokoukselle jäsenmaksusta huomioonottaen 8 §:n säännökset,
13) päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä Jytyn liittovaltuuston tehtyä päätöksen asiasta,
14) asettaa tarvittaessa määrättyä tehtävää varten toimikuntia sekä
15) käsittelee kaikki jäsenten jäsenyhdistyksen kokoukselle tekemät aloitteet sekä antaa niistä lausuntonsa.


III ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

18 §
NIMEN KIRJOITTAMINEN

Jäsenyhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen varsinaisen jäsenen tai hallituksen nimenkirjoittajaksi määräämän jäsenyhdistyksen toimihenkilön kanssa.


19 §
TILIEN PÄÄTTÄMINEN

Jäsenyhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on luovutettava viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta toiminnantarkastajalle / tilintarkastajalle, joiden tulee toimittamastaan tarkastuksesta antaa kevätkokoukselle osoitettu lausuntonsa hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen kevätkokousta.


20 §
YHDYSHENKILÖT

Hallitus voi asettaa 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastoihin ja laitoksiin tai oppilaitoksiin jäsenyhdistykselle yhdyshenkilöitä.

Yhdyshenkilön tulee toimialueellaan toimia jäsenyhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperien tunnetuksi tekemiseksi, toimittaa hallituksen tiedonannot jäsenille sekä huolehtia siitä, että jäsenet pyytäessään saavat tietoja jäsenyhdistyksen ja Jytyn toiminnasta.


21 §
ALAOSASTOT

Jäsenyhdistys voi muodostaa toimialueelleen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden säännöt hallitus hyväksyy. Yhdistyksen kokous määrää alaosastojen toiminta-alueen ja lukumäärän. Jytylle on tehtävä ilmoitus alaosastojen perustamisesta.


22 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia jäsenyhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on siitä ollut maininta ja jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutoksen kannalla.

Jäsenyhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä, alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7 §:n mukaan.


23 §
YHDISTYKSEN EROAMINEN LIITOSTA

Jäsenyhdistyksen eroaminen liitosta edellyttää vähintään kaksikolmasosaa (2/3) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.


24 §
JÄSENYHDISTYKSEN PURKAMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN

Jäsenyhdistys ei saa päättää purkautumisestaan ilmoittamatta asiasta Jytyn liittohallitukselle.

Jos jäsenyhdistys purkautuu, on sen jäljelle jääneet varat käytettävä viimeisen kokouksen päättämällä tavalla johonkin 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä hyödyttävään tarkoitukseen tai luovutettava varat Jytylle.

Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa ja on kokousten väliajan oltava vähintään yksi (1) kuukausi.


25 §
MUIDEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN

Muissa suhteissa noudatetaan Jytyn sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia.


Sivun alkuun




Jsenrekisteri Tyttmyyskassa Jytyliitto Jytylehti Liity Jytyn jseneksi Jytyn tapahtumat Jytyliiton koulutukset Jytyliiton Facebook-sivut Ammattiliitto opiskelupaikkakunnallasi